Resultado de búsqueda
Saksa keisririigiks nimetatakse Saksa Riigi (Deutsches Reich) esimest 47 aastat pärast Saksamaa ühendamist, kui Wilhelm I sai 18. jaanuaril 1871 Saksamaa keisriks. Saksa keisririik lõppes faktiliselt siis, kui Philipp Scheidemann kuulutas 9. novembril 1918 välja vabariigi, ja juriidiliselt siis, kui Wilhelm II 28. novembril 1918 troonist loobus.
Saksa okupatsioon. Saksa okupatsioon oli territooriumide vallutamine ja kontrollimine Saksamaa relvajõudude poolt Esimese ja Teise maailmasõja ajal: Saksa okupatsioon Eestis. Saksa okupatsioon Eestis (1917–1918) Saksa okupatsioon Eestis (1941–1944) Saksa okupatsioon Lätis. Saksa okupatsioon Lätis (1915–1918)
Saksi ( saks. Sachsen) on historiallinen alue nykyisen Saksan alueella. Suomenkielinen maannimi Saksa tulee Saksin ja saksien heimon nimestä, sillä alkujaan juuri Saksin rannikon kautta pidettiin yhteyttä Skandinaviaan päin. Nykyisin Saksaan kuuluu Saksin osavaltio, mutta se sijaitsee pääosin eri alueella kuin historiallinen Saksi.
12 de may. de 2024 · Germans in general were identified with (Old) Saxons because contact with the German-speaking countries happened at first mainly via the Baltic Sea with people speaking Low German. Ultimately from Proto-West Germanic *sahsō. Cognate with Estonian Saksamaa ( literally “Saxon land”). Doublet of saksa, sakset, saksi (“claw”), saksi ...
Saksamaa lipp oli Saksa Liidu lipp ning Saksamaa lipp aastatel 1919–1933 (Weimari vabariik). 1949–1990 oli ta Lääne-Saksamaa lipp ning alates 1990. aastast taas kogu Saksamaa lipp. Saksamaa (ja sellele eelnenud impeeriumite) lipud läbi aja. Keskaegne Rooma Impeeriumi aegne lipp. (1200–1350) Rooma Impeerium. ("Imperator Romanorum Semper ...
Valtiopäivätalo (Saksa) Valtiopäivätalo alkuperäisessä asussaan 1890-luvulla. Valtiopäivätalon pääty ja teksti Dem Deutschen Volke (Saksan kansalle). Valtiopäivätalo ( Reichstagsgebäude (ohje), lyhyemmin Reichstag) on parlamenttirakennus Berliinissä Saksassa. Rakennuksessa kokoontuu Saksan parlamentti eli liittopäivät .
Natsi-Saksan keskitysleirit perustettiin, kun kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa 1933. Natsit alkoivat sulkea ihmisiä keskitysleireille ilman oikeudenkäyntiä. [1] Saksan leirijärjestelmä saavutti toiminnallisen huippukohtansa vuosina 1944–1945, jolloin pääleirejä ympäröi joukko orjatyövoimaa käyttäviä työleirejä.
