Yahoo Search Búsqueda en la Web

Resultado de búsqueda

  1. Tapahtui vuosikymmenen aikana. Katovuosina 1695–1697 koettiin Suomessa suuret kuolonvuodet, jolloin nälkään ja tauteihin kuoli noin 130 000 ihmistä eli kolmannes maan väestöstä. Itävallan mahti kasvoi Euroopassa, kun se torjui turkkilaisten hyökkäyksen (1683) ja voitti Suuren Turkin sodan vuoteen 1699 mennessä.

  2. Lontoossa raivosi ruttoepidemia 1665–1666 ja suuri tulipalo syyskuun 1666 alkupäivinä. Palo tuhosi kaikki kaupungin keskiaikaiset osat. Laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa alkoivat. Englantilaiset valtasivat hollantilaisen siirtokunnan Nieuw Amsterdamin vuonna 1664 ilman taistelua ja perustivat sen tilalle New Yorkin.

  3. Ruotsin valtakunta suurimmillaan vuonna 1658. Kuvassa ei näytetä Ruotsin siirtomaita. Ruotsin suurvalta-aika ( ruots. Stormaktstiden) käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun. Tänä aikana se hallitsi muun muassa pitkälti koko Suomea ja Baltian maiden aluetta.

  4. Tapahtui vuosikymmenen aikana. Kolmas Englannin–Hollannin sota käytiin vuosina 1672–1674 ja Ranskan–Hollannin sota vuosina 1672–1679. Sodissa oli mukana useita muitakin maita. Vuonna 1676 alkanut Venäjän–Turkin sota päättyi 1681 Bahtšisarain rauhaan. Isaac Newton ja Gottfried Leibniz kehittivät toisistaan tietämättä ...

  5. Turku oli 1900-luvulla yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuskaupungeista. Erityisen vahvoja kaupungissa olivat laivanrakennus ja muu metalliteollisuus, vaatetusteollisuus ja elintarviketeollisuus. Vuonna 1937 Korppolaismäkeen Aurajoen suulle valmistui Crichton-Vulcanin uusi sulkutelakka, joka laajeni pian Andros -yhtiön aloittamalla ...

  6. Ruotsin kuningas Kaarle XI kohosi itsevaltiaaksi ja toteutti ison reduktion. Korttipeliharrastus alkoi Suomen maakunnista ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla 1680-luvulla ja se yleistyi ison - ja pikkuvihan aikoihin. Laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa päättyivät. Luokat: 1600-luku. 1680-luku.

  7. Goottilaiset kirjaintyypit eli murretut kirjaimet ovat gotiikan myötä Pohjois- Ranskassa ja Saksassa kehittyneitä kirjaintyyppejä. Nykyään niitä käytetään lähinnä käsin tehtävässä koristekirjoituksessa, kuten kutsukorteissa tasapäistä tussiterää tai huopakynää käyttäen. Mahdollinen viimeistely hoituu kärkiterällä.