Resultado de búsqueda
Johannes Virolainen (31 de enero de 1914 - 11 de diciembre de 2000), fue un político finlandés. Pertenecía al partido de centro, y quien más tiempo estuvo cómo ministro, en diferentes ministerios. Virolainen fue primer ministro de 1964 a 1966, presidente del parlamento de 1966-1968 y 1979-1983.
- Nuoruus Ja Sotavuodet
- Varhainen Poliittinen Ura
- Maalaisliitto-Keskustapuolueen puheenjohtaja
- Viimeinen vuosikymmen Politiikassa
- Yksityiselämä
- Valtioneuvos
- Ura lyhyesti
- Teokset
- Kunniamerkit
Johannes Virolainen syntyi Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen kylässä, noin 14 kilometrin päässä Viipurista. Vanhemmat Paavo Virolainen ja Anna-Lydia o.s. Skyttä olivat maanviljelijöitä. Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Johannes oli ikäjärjestyksessä kuudes. Sisarusten etäinen sukulainen oli kirjailija Kyösti Skyttä. Virolainen pääsi kansakoulu...
Kekkosen luottomies
Johannes Virolainen nousi eduskuntaan ensimmäisissä sodanjälkeisissä vaaleissa 1945. Hänet valittiin pian Maaseudun nuorten liiton puheenjohtajaksi ja Maalaisliiton varapuheenjohtajaksi, ja hän nousi yhdeksi puolueensa voimahahmon Urho Kekkosen luottomiehistä. Kekkonen muodosti ensimmäisen hallituksensa vuoden 1950 presidentinvaalin jälkeen ja pyysi Virolaista sisäministerin paikalle, mutta Virolainen kieltäytyi vedoten kiireisiinsä väitöskirjansa viimeistelyssä. Virolaisen pitkä ministeriura...
Yöpakkashallitus
Elokuussa 1958 Virolainen otti vastaan ulkoministerin paikan K. A. Fagerholmin hallituksessa. Hallitus herätti ärtymystä Neuvostoliitossa, koska eduskunnan suurimmaksi puolueeksi noussut SKDL samoin kuin SDP:n vasemmistosiipi oli jätetty oppositioon. Syntyi yöpakkaskriisi: Neuvostoliitto jäädytti taloudelliset neuvottelut Suomen kanssa, kutsui suurlähettiläänsä kotiin Helsingistä ja antoi ymmärtää Fagerholmin hallituksen olevan sille epämieluisa. Ulko- ja sisäpoliittisen painostuksen seurauks...
Virolainen ja ruotsin kieli
Suhteessaan ruotsin kieleen Virolainen oli vielä 1940-luvulla hyvin kriittinen. Tuoreena kansanedustajana vuonna 1945 hän arvosteli voimakkaasti pääministeri J. K. Paasikiven vaatimuksesta maanhankintalakiin liitettyä kielipykälää, jonka mukaan suomenkielisten osuus Suomen ruotsinkielisillä alueilla sai siirtoväkeä asutettaessa nousta enintään kahdella prosentilla. Paasikivi, joka piti ruotsin kieltä tärkeänä Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitkän yhteisen historian vuoksi, puolestaan läksytti...
Virolainen pääministeriksi
Johannes Virolainen valittiin 1964 Maalaisliiton puheenjohtajaksi Urho Kekkosen ja K-linjan taustatuella. Keväällä 1964 Kekkonen viestitti Maalaisliitolle, että puoluetta koko sotien jälkeisen ajan johtanut V. J. Sukselainen oli syrjäytettävä. Muodolliseksi syyksi Sukselaista vastaan keksittiin se, että hän oli osallistunut vanhojen virolaisten opiskelutoveriensa juhliin Ruotsissa, mistä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda oli häntä moittinut. Kesän 1964 puoluekok...
Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi
Virolaisen johdolla puolue muutti 1965 ylimääräisessä puoluekokouksessa nimekseen Keskustapuolue. Virolainen katsoi, että puolue ei voisi ikuisesti menestyä vain maaseutuväestön kannatuksen varassa, vaan sen olisi hakeuduttava kaupunkeihin ja muututtava pohjoismaisten sisarpuolueidensa tavoin nimeään myöten Keskustapuolueeksi. Nimenmuutos oli asiallisesti oikea, sillä maa- ja metsätalouden osuus Suomen elinkeinorakenteesta supistui 1960-luvun aikana 16 prosenttiyksikköä, ja vuonna 1970 alkutu...
Opetusministerinä
Vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen muodostettiin vaalivoittajan SDP:n puheenjohtajan Rafael Paasion johtama punamultahallitus. Virolainen nousi eduskunnan puhemieheksi, mutta hän palasi 1968 opetusministeriksi Mauno KoivistonI hallitukseen. Virolaisen opetusministerikauden tärkeimmät saavutukset olivat peruskoulu-uudistus sekä uusien yliopistojen ja korkeakoulujen perustaminen eri puolille Suomea. Virolaisen opetusministerivuosiin osuivat myös Vanhan valtaus 1968 ja opiskelijaliikkeen radik...
Juhannuspommi
Virolaisen ja presidentti Urho Kekkosen välit alkoivat huonontua 1970-luvulla, ja Kekkosta kannattanut Keskustapuolueen K-linja arvosteli häntä puolueen sisällä. Lopullinen välirikko heidän välillään tapahtui vuoden 1979 eduskuntavaalien jälkeen. Vaaleissa kokoomus oli saanut suuren vaalivoiton ja noussut keskustapuolueen ohi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Tästä huolimatta hallitus koottiin totuttuun tapaan Keskustapuolueen ja vasemmiston varaan ja Kokoomus jätettiin oppositioon. Kesku...
Virolainen syrjäytetään keskustapuolueen puheenjohtajan paikalta
Kesällä 1980 Turussa pidetyssä puoluekokouksessa Virolainen hävisi Keskustapuolueen puheenjohtajuuden nuorelle Paavo Väyryselle, joka oli nopeasti noussut Kekkosen suosikiksi ja yhdeksi K-linjan keulahahmoista. Myös Virolaisen kannattama keskustapuolueen järjestöpäällikkö Antti Mäki-Reinikka hävisi puoluesihteerin vaalin Väyrysen aisaparille Seppo Kääriäiselle. Tämän jälkeen Johannes Virolainen tokaisi: ”Kansanvalta on puhunut, pulinat pois”, josta syntyi lentävä lause muodossa ”Kansa on puhu...
Presidenttiehdokas 1982
Keskustapuolueen K-linja, keulahahmoinaan Väyrynen ja Ahti Karjalainen, kampanjoi Kekkosen epäsuosioon joutuneen ja "ulkopoliittisesti epäluotettavan" Virolaisen kaatamiseksi. Virolaisella oli kuitenkin vielä vankka suosio Keskustapuolueen kentällä. Kun Kekkonen oli eronnut virastaan 1981 ja Keskustapuolue äänesti presidenttiehdokastaan Kuopion puoluekokouksessa, Virolainen voitti uuden puoluejohdon tukeman Ahti Karjalaisen selvin luvuin 2666–1365. Yksi puoluekokousedustaja äänesti maaherra K...
Virolaisen ensimmäinen vaimo oli filosofian maisteri Kaarina Virolainen o.s. Päivölä (1916–2005) ja toinen vaimo agronomi Kyllikki Virolainen. Molemmat avioliitot jäivät lapsettomiksi. Johannes Virolainen oli hedelmätön lapsena sairastamansa sikotaudin aiheuttaman kivestulehduksentakia.
Johannes Virolainen nimitettiin 1989 valtioneuvokseksi ja 1996 Suomen Keskustan kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli eläkkeelle jäätyäänkin näkyvä hahmo, joka kommentoi ajankohtaisia tapahtumia ja tuki erilaisia poliittisia hankkeita, kuten Suomen EU-jäsenyyttä. Virolaisen mielestä EU-jäsenyys oli Suomelle ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys v...
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja agronomi 1938, maatalous- ja metsätieteiden tohtori 1951.Palautetun alueen neuvottelukunnan toimistopäällikkö 1942–1944, sisäministeriön siirtoväenasiain osaston päällikkö 1944–1948.Kansanedustaja (Maalaisliitto/Keskustapuolue/Suomen Keskusta) 1945–1983 ja 1987–1991, eduskunnan puhemies 1966–1968 ja 1979–1983. Virolainen valittiin kansanedustajaksi kaikkiaan 12 kertaa viidellä...Maalaisliiton / Keskustapuolueen varapuheenjohtaja 1946–1964, puheenjohtaja 1964–1980.Pöytäkirjat puhuvat, 1948Maaseutuhenkinen elämänkatsomus, 1949Maatalousmaan arvioimisesta ja arvosta Suomessa vuosina 1934–38, 1951, väitöskirjaKarjalainen kotikylä, 1955Belgian Leopoldin ritarikunnan suurristiJohannes Virolainen (pronounced [ˈjohɑnːes ˈʋirolɑi̯nen] ⓘ; born 31 January 1914 in Rural municipality of Viipuri, died 11 December 2000 in Lohja) was a Finnish politician and who served as 30th Prime Minister of Finland, helped inhabitants of Karelia, opposed the use of alcohol and created Mandatory Swedish in Finnish basic ...
Johannes Virolainen (31 de enero de 1914 - 11 de diciembre de 2000), fue un político finlandés. Pertenecía al partido de centro, y quien más tiempo estuvo cómo ministro, en diferentes ministerios. Virolainen fue primer ministro de 1964 a 1966, presidente del parlamento de 1966-1968 y 1979-1983.
Johannes Virolainen ()pronunciada [Muñeca] escucha); 31 de enero de 1914 – 11 de diciembre de 2000) fue un político finlandés y que sirvió como 30 Primer Ministro de Finlandia, ayudó a los habitantes de Karelia y creó el sueco obligatorio en las escuelas básicas finlandesas.
This study focuses on Johannes Virolainen (1914–2000), one of the leading politicians in Finland during the Cold War period. Virolainen was elected to Parliament for the first time in 1945. He was a parliamentarian in 1945–1983 and 1987–1991 and served 15 times as a minister.
13 de dic. de 2023 · The biographical method utilised in this article – the study of Finnish long-term politician Johannes Virolainen’s archive – enables the discerning of illogical and contradictory features in the behaviour of the Soviet Union.
